Kauppalehden keskustelupalstalta:

“Suomen takausvastuu Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnasta voi kasvaa yli 30 miljardiin euroon, ilmenee hallituksen tammikuussa eduskunnalle lähettämästä lakiesityksestä.

Valtiovarainministeriön (VM) valmistelemassa hallituksen esityksessä sanotaan, että “äärimmäisessä, mutta erittäin epätodennäköisessä tilanteessa Suomen vastuut voisivat nousta yli 30 miljardin euron”.

Yli 30 miljardia euroa on siis se määrä, jonka Suomi on oikeudellisesti sitoutunut takaamaan.

Lokakuussa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja valtiovarainministeriön virkamiehet arvostelivat Helsingin Sanomien laskelmaa, jonka mukaan takausvastuut voisivat korkokustannukset mukaan lukien kasvaa yli 28 miljardiin euroon.

Eduskunta hyväksyi alun perin syyskuussa hallituksen esityksen ERVV:n puitesopimuksen muuttamisesta. Esityksessä väitettiin virheellisesti, että korot jäävät takauksen ulkopuolelle.

Uusimmassa lakiesityksessä hallitus korjaa eduskunnan syyskuussa hyväksymää ERVV:n puitesopimusta perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta.

Takausvastuu kasvaa yli 30 miljardiin euroon, jos korko-oletus on neljä prosenttia 30 vuoden laina-ajalla. Helsingin Sanomien laskelmissa korko-oletuksena oli 3,5 prosenttia.

Suomen takausvastuu ERVV:n enimmillään 440 miljardin euron varainhankinnasta on nimellisarvoltaan 13,97 miljardia euroa. Sen lisäksi takausvastuu kattaa ERVV:n varainhankinnan korot.

Takausvastuut kirjataan niiden toteutuessa Suomen julkisen talouden velkaan. Toisin sanoen takausvastuut kasvattavat Suomen julkista velkaa.

ERVV ottaa lainaa sijoittajilta useissa erissä eurovaltioiden myöntämien takausten turvin.

Lainaamansa varat ERVV antaa hätärahoituksena ylivelkaantuneille valtioille. Jos ylivelkaantunut valtio ei pysty maksamaan lainaamiaan varoja tai niiden korkoja takaisin ERVV:lle, joutuu takaaja maksamaan velat ja korot sijoittajille.

Eurovaltiot ovat sitoutuneet peruuttamattomasti ja ehdoitta noudattamaan puitesopimusta.”

Lähde: http://m.hs.fi/inf/infomo;JSESSIONID=FECD9C4B53B1FD7B7463.682?site=hstxt&view=news_talous_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1305558702205

Tämä avaus sekä keskustelu: http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=206573&start=0&tstart=0

Oma näkemykseni vastauksena nimimerkin “nössö” kommenttiin:

> > on vain valmistautuva maksamaan ja ennen
> > kaikkea toivottavaa, että saa markkinoilta
> > lainaa. Muita rahoja Suomelle ei ole.
>
> Kannattaa myös muistaa, että tuo lainarahan tarve
> mätkähtää tiskiin samaan aikaan myös kaikille muille
> euromaille. Suomen 50 miljardia on siinä konkassa
> hyttysen kusi itämeressä.
>
> Tyhmäkin saattaa kyetä ymmärtämään, että tuossa
> tilanteessa lainamarkkinat jäätyvät totaalisesti ja
> taatut velat pitää kylmästi monetisoida.
> Hyperinflaatio on tuolloin enemmän kuin lähellä.

Juuri näin. Täällä näkee aika paljon hyperinflaation mahdollisuuden ylenkatsovia kirjoituksia koska oletetaan, että hinnat eivät voi nousta kysynnän hyytyyessä. Kuitenkin juuri tuo monetisointi räjähtäneiden julkisten velkojen kattamiseksi on se seikka josta riski ennen kaikkea aiheutuu ja joka ilmeisesti jää useimmilta huomiotta. Lisäksi kanattaa pitää mielessä, että erittäin vaaralliseksi ihan kansalaisrauhan kannalta nykytilanteen tekee se, että euroalueen yhteisymmärrys siitä kuinka toimia markkinoiden jäätyessä tuskin syntyy yksimielisyydellä. Se vaihe voi olla todella raju.

Tätä vaihetta edeltää uskoakseni hidas stagflatorinen kehitys niin kauan kuin korttitaloon ei kohdistu shokkia, koska EKP:n pankeille myöntämä lisärahoitus estää välittömästi likviditeettilaman mutta ei näytä ohjautuvan markkinoille luoden illuusion siitä, että inflaatiota ei olisikaan odotettavissa.

Mielestäni aivan realistinen pessimistinen skenaario on, että tilanteen lopullinen riistäytyminen aiheutuu esimerkiksi öljn hinnan noususta joka siis entisestään syventää ahdinkoa.

Tässä lisäksi nimimerkin “torvi2” pohdintaa siitä, kuinka varautua kiristyvään tilanteeseen:

Miten varautua ylimenovaiheeseen?

Itse en keksi muuta kuin säästäminen ja hajautus eri luokkiin. Niin tylsältä kuin kuullostaakin. Alla vähän mietteitä.

Esim. käteistä ainakin kahdessa eri valuutassa, euroissa ja taaloissa (kruunuissa jne) mitkä tuntuvat itselleen turvallisilta ja jotka ovat mahd. likvidejä. Käteinen määrä esim. 2-4vko elinkustannusten verran.

Käteistä siksi, että laajamittaisessa pankkien konkurssiaallossa en yhtään ihmettelisi jos äkkiä tulee rajoituksia rahojen nostoon tai kortilla maksamiseen nostopaon taltuttamiseksi. Mikä tahansa kriisipankki saattaa ilmoittaa “väliaikaisesta ja poikkeuksellisesta” nosto- ja maksurajasta, esim. 100€/pv, mikä tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa voi olla vaikeaa siirtää rahaa “turvaan”, nostaa vaihdettavaksi toiseen valuuttaan tai ostaa esim. kerralla enemmän ruoka yms. välttämättömyystarvikkeita kortilla. Silloin etukäteen säästetyllä käteisellä pystyisi ostamaan (vaihtamaan) niin paljon kuin pystyy ja haluaa. Tietysti käteiselle on oltava turvallinen säilytyspaikka.

Hankkia jalometalleja jonkin verran, esim. kulta tai hopeaa. Kriisin aikana niiden vaihto-arvo (toimia rahana hyödykkeitä vastaan) voi nousta jos maksaminen “perinteisillä” tavoilla tökkii tai epäonnistuu poikkeuksellisten rajoitteiden takia. Itse sijoitusmielessä en hankkisi niitä, koska en luota puhtaasti spekulatiiviseen hintojen nousun jatkumiseen.

Osakkeet eri valuuttavyöhykkeiltä ja sellaisilta firmoilta, jotka ovat mahd. vähän riippuvaisia euroopan markkinoista ja valuutasta. Esim. E-Ameriikka, Aasia, Australia. Mikäli mahdollista avata itselleen tilin jossain siellä päin maailmaa ja säästää sinne osan rahoistaan (saada osingot siinä valuutassa), voisi olla hyödyllistä. Ainakin lyhyellä tähtämellä.

Ruokaa yms. välttämättömiä hyödykkeitä ainakin viikoksi kahdeksi, jos maksuhäiriöiden takia kaupoista ei saakaan ostaa mitään sinä aikana. Tai ehkä korkeintaan käteisellä.

Monille on vaikeaa, minun lukien, kuvitella mihin kaikkeen pitää varautua jos pankkeja alkaa kaatua tosissaan massoittain Euroopassa. Kuitenkin on selvä, että maksuliikenne häiriintyy jos/kun vastapuolet eivät luottaisi toisiinsa ja eivät suostuisi siirtämään (lainaamaan) rahaa toisilleen. Sellaista ei ole nähty käytännössä vuosiin. Lehman oli niin pientä siihen verrattuna mitä voi tapahtua jos laajamittaisesti pankkijärjestelmä uhkaa kaatua liiallisen velanoton ja sen seurauksena megalomaanisiin tuleviin luottotappioihin kun dominot alkavat liikkua. On myös selvää, että kaikki pelastuspaketit yms. sopimusten törkeät rikkomukset tehdään siksi, että toiset huonot vaihtoehdot ovat vieläkin karmeammat. Toki, nyt on tahoja, jotka vedättävät ja hyötyvät tilanteesta, mutta pankkijärjestelmä on joka tapauksessa tärkeää reaalitaloudelle, jotta sitä annettaisiin kaatua liiallisen riskinoton takia.

Nyt on EKP:llakin niin suuret riskit niskassaan, ettei sillä ole varaa kantaa niitä. Eikä Euroopan mailla ole rahat pääomittaa EKP:n. On ajauduttu umpikujaan. Käytännössä EKP:n pitäisi “painaa” rahaa, lainata pankkisektorille, pankit ostaa valtioiden bondit ja näin valtiot saaduilla rahoilla pääomittaa EKP:n. Miten tuo voi onnistua jos EKP on itse konkurssissa ennen kuin edes voi alkaa “painaa” rahaa?! Ei mitenkään mielestäni, koska epäluottamuksen takia pankit tuskin suostuvat lainaamaan rahaa ulos. EKP on varmasti viimeinen taho, jota uhrattaisiin. Sen takia sitä ennen mikään sopimus eikä lupaus olisi niin pyhä, ettei sitä rikottaisi. Niin kuin on nähty.

Maksuliikenne häiriintyessä on vakavat seuraukset liiketoiminnalle. Isot firmat eivät voi nostaa rahojaan turvaan. Ainoa vaihtoehto on siirtää rahat “turvallisiin” pankkeihin. Systeemikriisin aikana on arpapelia mitkä ovat turvallisia ja mitkä eivät. Mikäli firmat eivät voi siirtää normaalin tapaan rahaa, silloin eivät vastavasti kykene maksaa palkkoja, ostoja yms. tavallista mitä nyt pidetään täysin itsestäänselvänä. Juuri sen takia jos tulee ongemia maksujen kanssa on hyvä olla käteistä varalle.

Ehkä olen liian pessimistinen ja tilanne purkautuu täysin eri tavalla, mutta varautua pitää joka tapauksessa. Ja on selvä, ettei velkakuplaa voida enää kauan kasvattaa. Tappiot on nielettävä ja elintaso laskee väkisin koko Euroopassa. Elintason lasku on täysin loogista siksi, että velka on lähtökohtaisesti “tulevaisuuden hyvinvointi”, jota on nostettu ja kulutettu nyt. Mitä enemmän käytät tulevasta hyvinvoinnistasi etukäteen sitä enemmän joudut säästämään myöhemmin. Nyt on tullut maksun aika.